Kelotuvan keikka kutsui taas tammikuun viimeisenä
lauantaina. Keikkapäivähän alkoi mukavasti, kun Iski lähetti
tekstiviestin ja kyseli jotta "Vieläkö oiks päkstake passeja vapaana
illan konserttiin :) ?" Voi kun olisikin backstage :) No, tätä
lähemmäksi backstage meininkiä ei siis tulevan faniklubimme
presidentti Iski tällä kertaa päässyt...
...mutta stagelle kumminkin soundchekin aikana.
No, kamat saatiin pystyyn ja tässä vaiheessa olikin jo melkoinen jano, jota helpottamaan tempaisimme roudausoluset. Yleisöhän rupesi ilmeisesti soundchekin innoittamana jo tässä vaiheessa, siinä yhdeksän korvilla, vaatimaan musiikkia kommentoiden jotta "Bändi vaan ryyppää." Melko reilua :-)
Aikanaan sitten polkaistiin keikka käyntiin. Tämä keikkahan oli sikäli poikkeuksellinen, että allekirjoittanut heilui basson varressa, Antille kun tuli este. Aito Sunsmilen Jazz-basso täytti tehtävänsä paremmin kuin hyvin. Muutenkin tuli todettua, että basso on kyllä varsin miehekäs soitin. Pahempia kommelluksiakaan ei onneksi sattunut - soitto oli onneksi parantunut "ihan pikkaisen" ensimmäisiin bassolla soitettuihin treeneihin nähden.
Settien välisellä tauollakin tapahtui kummia. Meiltä tultiin vaatimaan nimikirjoituksia! No, eihän siinä mitään - kunnon staran elkeillä vain kirjoittamaan. Ja toisen eli viimeisen setin jälkeen vaadittiin encoreakin todella pontevasti. Harmi kun siinä vaiheessa oli jo kaikki soitettu mitä osattiin. Pitää vissiin opetella lisää tai tehdä enemmän omia kappaleita. Muutenkin oli taas harvinaisen mukava soittaa, kun yleisö oli hengessä mukana. Kiitos - olitte loistavia. Näihin tunnelmiin, täältä tähän
Jyrki
